Ompeluohje peittopiiloihin: näyttävää ja kätevää säilytystä mökille

Yhteistyössä: Pentik

Onkohan missään muualla päin maailmaa niin paljon kesämökkejä kuin Suomessa? On oikeastaan aika ihanaa, että suomalaisissa on säilynyt kaipuu luonnonläheisyyteen ja sen mukana tuomaan rauhaan. Meidän perheellämme ei omaa mökkiä ole, mutta vanhemmillani on. Keski-Suomeen Päijänteen rannalle on aina yhtä ihana palata – kesä toisensa jälkeen. 

Mökkeily oli iso osa lapsuuteni kesiä. Muistan elävästi mökkikesät eri ikäisen lapsen ja nuoren kulmasta: Tuntikausia jatkuneen uimaan-saunaan-uimaan-rumban, helteisen paahteiset kesät, isän savustaman kalan, äidin paistamat letut, saunan jäljiltä höyryävän ihon, utuisen lempeän ilta-auringossa kylpevän järvimaiseman.

Aika ei ole kuitenkaan kullannut teinivuosien mökkikesiä: mökille lähteminen tuntui tervanjuonnilta ja joka ikinen mökkeilyyn liittyvä puuha siltä kuin olisi joutunut vankileirille pakkotyöhön. Mieleen on piirtynyt muisto myös siltä kesältä, jolloin vesisade kylvetti koko maiseman valuvaksi. Loputon sade rummutti kesämökin kattoon. Kodikas ropina muuttui pikkuhiljaa painostavaksi tylsyydeksi. Yhtäkään Aku Ankkaa ei tehnyt enää mieli lukea. Siinä kohtaa päätimme lopulta hypätä autoon ja matkustaa vähemmän sateisiin maihin.

Vaikka käymme nykyisen perheeni kanssa vanhempieni mökillä yleensä vain kerran kesässä, niin silti sinne meneminen on omille lapsillemme aina yhtä tärkeää ja ihanaa. On kiva nähdä, kuinka luonnon helmassa kännykät, some ja pelaaminen häipyvät kuin itsestään taka-alalle. Ympäröivä maisema ja kaikki mökkeilyyn liittyvä on niin tuhatkertaisesti kiinnostavampaa ja magneettisempaa. Ja hyvä niin.

Saatuani Pentikiltä blogiyhteistyötilauksen teemalla ”mökkeily”, jäin miettimään, mikä olisi sellaista, mille ihan oikeasti olisi mökillä käyttöä. Pentikin hurmaava uutuuskuosi Pelargonia on myös niin näyttävä, että halusin ehdottomasti ommella siitä jotain sen verran isoa, että kuosi pääsisi kunnolla oikeuksiinsa.

Välittömästi mieleeni tuli ajatus siitä, että mökillä on aina liian vähän säilytystilaa. Halusin siis suunnitella jotain, joka olisi paitsi esteettisesti kaunista, myös käytännöllistä. Peittopiilot ovat juuri sellaiset. Jättikokoiset tyynyliinat kätkevät sisuksiinsa isommankin peiton tai monta pientä. Mikseipä tyynyjäkin.

Peittopiilot soveltuvat täydellisesti vaikka vieraspeittojen jemmoiksi. Niitä voi käyttää lattiatyynyinä tai niistä voi rakentaa kivan laiskanlinnan sänkyyn tai sohvalle. Tyynyjen päädyissä on napinlävet, joista läpi pujotettavalla nauhalla tyynyt voi halutessaan solmia yhteen. Näin tyynyistä saa mukavan löhöpaikan vaikka lapselle. 

Koska minulla itselläni ei ole mökkiä, mietin ensin pitkään, että antaisinko nämä jollekin, jolla on. Koska tyynyjen kuosi ei ole ehkä ihan vanhempieni tyylinen, päädyin siihen, että jättityynyt jäävät meille. Nostin ne sänkymme päätyyn ja ne näyttävät siinä aivan ihanilta: sängyn päädyltä. Niihin on ihana nojailla ja viettää aikaa vaikka neuloen tai lukien. 

NÄIN TEET PEITTOPIILOT:

Tarvikkeet kahteen tyynyyn:

• 2 m Pelargonia-kangasta
• 2 kpl 60-65 cm mittaisia valkoisia vetoketjuja
• Kiinni silitettävää tukikangasta

Huom! Mikäli haluat tehdä vain yhden tyynyn, niin puolita kangasmäärä.

1. Leikkaa kankaasta leikkuuohjeen mukaiset palat. Puolita pala B katkoviivan osoittamasta kohdasta eli puolivälistä. Leikkaa lisäksi tukikankaasta 2 ja 3 cm levyiset suikaleet (pituus 72 cm) ja 2 kpl 3 cm levyisiä (pituus 72 cm) suikaleita.

2. Silitä tukikankaat (2 ja 3 cm levyiset) kiinni niiden palojen vastakkaisiin reunoihin, jotka leikattiin edellisessä vaiheessa irti toisistaan. Silitä Siksakkaa reuna koko matkalta. Silitä lisäksi 3 cm levyiset tukikankaat palojen vastakkaisiin päätyihin.

3. Kiinnitä vetoketju: tässä ompelutavassa vetoketju ommellaan siten, että sen päälle jää taitos eli vetoketju ei näy päällepäin ollenkaan. Aseta ensin vetoketjun toinen oikea puoli kankaan oikeaa puolta vasten, neulaa huolella kiinni ja ompele kiinni vetoketjupaininjalalla. Käännä kangas siten, että vetoketju jää näkyviin. Silitä ja ompele suora tikki vetoketjun viereen.

Käännä toiseen palaan 3 cm:n taite. Aseta taite vetoketjun päälle siten, että vetoketju jää kunnolla taitoksen alle piiloon. Neulaa huolella. Ompele kiinni suoralla vetoketjun hammastuksen vierestä.

4. Vedä vetoketju melkein kiinni, mutta jätä pieni kääntöaukko. Aseta kangaspalat oikeat puolet vastatusten ja ompele ympäri suoralla. Viistoa lopuksi kulmat saksilla. Käännä tyynyliina oikein päin. Silitä huolella erityisesti reunat. Ompele sitten suoralla ompeleella ympäri 4 cm päästä reunasta.

5. Ompele tyynyliinan päätyihin (lyhyet reunat) kumpaankin neljä kpl napinläpiä. Napinlävet asettuvat ulkoreunasta katsottuna 8 cm päähän. Kahden vierekkäisen napinläven väli on 10 cm. Napinläven tyynypuoleinen pääty asettuu 0,5 cm päähän tyynyliinan ympäri kulkevasta suorasta ompeleesta.

6. Ompele nauhat: taita nauhakappale puoliksi pituussuunnassa. Käännä päädyistä 1 cm verran taitosta sisäänpäin. Taita kumpikin pitkä reuna sisäänpäin 0,5 cm ja ompele reunat ja yhteen suoralla ompeleella (kangas on reunasta nelinkerroin).

Ompele toinen tyyny samalla tavalla. Jos haluat yhdistää tyynyt toisiinsa, pujota nauha läpi kummankin tyynyliinan napinlävistä. Halutessasi voit ommella toiset kaksi nauhaa, jolloin ne koristavat kummankin tyynyn toista reunaa.

Koska minulla ei ollut tässä nyt minkäänlaista mahdollisuutta päästä mökkiympäristöön kuvaamaan, kävin valokuvaamassa tyynyt Rastilan ihastuttavassa Cafe Monamissa. - Lämmin suositus! Ihastuttava kahvila ja kokouspaikka.

Tässä on nyt sattumalta ollut melkoinen blogiyhteistöiden jatkumo. Seuraavaksi luvassa muutakin sisältöä.

Mukavaa viikkoa! :)