Kangasholistin tunnustuksia

 

Ja tapahtui niinpä päivinä, että Facebookin Saumanvara-ompeluryhmässä alkoi kuhina Marimekon Ystävämyynnistä. En ole koskaan ollut mikään Marimekko-fani. Tykkään kyllä monista niiden kankaista, mutta jotenkin ne eivät vain enimmäkseen ole olleet minun juttuni. Nyt Marimekon tehtaanmyymälä Hertsikassa alkoi kuitenkin vetää puoleensa magneetin tavoin. - Siitäkin huolimatta, että vihaan yleensä kaikkia "Hullut päivät" -tyyppisiä ostossirkuksia, joissa kuhisee ja naisten silmissä on mielipuolisen nälkäinen katse. Nyt kankaat kutsuivat minua kuitenkin lailla seireenien. Tiedättehän sen tunteen, kun edellisestä kangasostoskerrasta on kulunut tovi ja mielen täyttää yhtäkkiä outo kiihkeys. Se purjehtii sisään lukuisten ideoiden, kuvioiden ja kuosien kehystämänä.

Repsahdus. Olin luvannut itselleni, että uusia kankaita ei osteta ennen kuin vanhat tai edes pieni osa niistä on ommeltu vaatteiksi. Vaikka pikkuisen kotimme kaikki nurkat ja kolot on vuorattu kankailla, ei sieltä nyt sitten kertakaikkiaan löytynyt sopivia joustavia kankaita vanhemman pojan vaatetarpeita täyttämään. Tällä perustelin kangasretkeni... 

Pakkasin puolivuotiaan vauvamme vaunuihin ja lähdin liikkeelle hyvissä ajoin. Tai niin ainakin kuvittelin. Lopulta pääsimme matkaan lähempänä puolta päivää. Olin varautunut pahimpaan. Maalailin mielessäni visioita korpinkyntisistä, tuikeakatseisista rouvista kangaspakkojen kimpussa. Kuumakin siellä olisi ihan varmasti. Vaan eipä ollut. Ei korpinkynsiä, eikä kovin kuumakaan. Pahin ruuhka oli kuulemma ollut heti aamusta, ovien avauduttua ja toinen ruuhkahuippu ajoittuisi ihmisten töistäpaluuseen. - Jeah, kerrankin oikea ajoitus!

 

Tavoitteena oli ostaa pääasiallisesti collegekankaita. No, juuri niitä ei sitten siellä ollut sentin senttiä. Onneksi oli kuitenkin paljon napakoita trikoita. Niistä sitten keräilin tarvitsemani. Loput tarvitsemani piti käydä metsästämässä Eurokankaasta.

P.S. Ompeleminen on jo aloitettu eli tuskin nämä nyt kuitenkaan jäävät minkäänlaisiksi huolella säilötyiksi vuosikertakankaiksi.

P.P.S. Saatanpa joskus toistekin käydä Marimekon Ystävämyynnissä.