YLPEYDELLÄ PIDETTY: OMATEKOISET SUOSIKKIVAATTEENI

Tämä postaus liittyy The DIY Stories -blogin haasteeseen "Ylpeydellä pidetty". Haasteen ideana on esitellä omatekoisia suosikkivaatteita. Itse yhdistin haasteeseen pitkään mietinnässä olleen pohdiskeluni oman tyylin löytämisestä. - Kaksi kärpästä yhdellä iskulla! :) Omat suosikkivaatteeni esiintyvät jutun kuvituksena. Mikäli haluat osallistua haasteeseen, postauksen lopussa on ohjeet.

On ihmisiä, jotka tietävät jo alle kouluikäisinä, että heistä tulee isoina lääkäreitä tai opettajia. En tiedä, ovatko ne niitä samoja ihmisiä vai toinen sarja varhaistietäjiä, mutta joka tapauksessa osa ihmisistä tietää ja löytää oman pukeutumistyylinsäkin jo hyvin varhain.

"Tämähän on juuri sinun tyylisesi paita", saatat huikata tyylitietäjälle yhteisellä shoppailukierroksellanne. Huikkaaminen on helppoa, sillä tämän ihmistyypin pukeutumistyyli on varmaa, selkeää ja helposti määriteltävää. Ehkäpä klassisen tyylikästä, pienellä särmikkyydellä höystettynä: mustavalkoista ja ripaus kirkasta punaista. Tai kenties kyseessä on aavistuksen boheemi kulttuurituottajakaverisi: näyttäviä koruja, kirkkaan väriset sukkahousut ja väljähkö mekko tai sitten se oppikirjaesimerkki "ainakin nämä vaatekappaleet tulee löytyä vaatekaapistani" -kaverisi : khakihousut, valkoinen paitapusero ja tyylikäs käsilaukku. Oman tyylin mukainen pukeutuminen on helppoa – kunhan vain löytää sen tyylin...

Paita, jonka juju on selkäpuolella. Tämä on ommeltu neulostakista, jonka etupuolesta on tehty takaosa ja alaosa ommeltu kiinni. - Yksinkertainen, tyylikäs ja yhdistyy vaikka mihin!

Minä en todellakaan kuulu varhaisten ammatti- tai tyylitietäjien joukkoon! Toiveammattini on vaihtunut vuosien saatossa moneen kertaan. - Mielen tasolla, ei kuitenkaan käytännössä. Ihan viimevuosiin saakka olen hakenut tasapainoa persoonani kahden ääripään välillä: toinen puoli minusta on hyvin luova ja taiteellinenkin. Haaveissani se puoli minusta käyskentelee eteerisesti pitkin asuntoa tukka valtoimenaan, paljain jaloin ja leppeän kesätuulen hulmutellessa valkoisia verhoja avonaisen parvekkeen oven välistä. Työn alla on uusin romaani. Kirjoittamisen lomassa käyn dreijaamassa pari savikippoa. Mutta sitten on myös se toinen puoli, joka kipittelee ihan sujuvasti korkokengissään asiakastapaamisiin ja laatii markkinointistrategioita.

Kummassakin roolissani olen yhtä lailla kotonani, mutta jos jompikumpi puoli alkaa hallitsemaan liikaa, ahdistun. - Voinet kuvitella, kuinka haastavaa on ollut löytää se oma uoma ja se omin pukeutumistyylikin tällä boheemi bisnesnainen -kombinaatiolla.

Musta, aavistuksen alaspäin kapeneva hame. - Luottovaatteeni! Tämä yhdistyy todella monentyyppisten yläosien kanssa ja lopputuloksesta saa joko juhlavan, toimistokelpoisen tai rennon. On ollut käytössä todella paljon. Puuvillakangas on EK:sta. Kaavaa en valitettavasti muista - sen kuitenkin, että muokkasin sen lähes alusta uusiksi.

Kaurismekko - suuri suosikkini! Mekko on mukava päällä, materiaali on ryhdikäs ja tyylillisesti mekko menee moneen tilanteeseen. Olen käyttänyt sitä sekä vapaa-ajalla että töissä. Ilahduin syksyn ensimmäisistä viileistä päivistä, sillä saatoin kaivaa silloin esille tämän mekon! :)

Peruspaita vesiputouskaula-aukolla. Tässä ei ole oikeastaan mitään ihmeellistä, mutta jos puhutaan paljon käuytössä olleista vaatteista, niin tämä on todellakin sitä. - Yleensähän ne perusvaatteet ovat oikeasti niitä käytetyimpiä. Tämän olen muokannut MIW-kaavan pohjalta itse. Paidan suuren suosion salaisuus piilee yhdisteltävyydessä. Yleensä alaosani on tämän kanssa yhdistettyä värikäs. 

HOUSUTYTÖSTÄ MEKKOTYTÖKSI

Pukeutumistyylini on vaihdellut elämäntilanteesta ja työpaikoista riippuen. Omaan uomaansa (ainakin toistaiseksi) tyylini asettui vasta ollessani kuopuksemme kanssa kotona. Oli oikeastaan järkyttävää huomata, kuinka paljon työelämä oli vaikuttanut pukeutumistyyliini. Hoitovapaan aikana persoonani kaivautui esiin työminäni alta: nollasin tyylini ja aloitin aivan alusta. Samaan aikaan aloin myös ommella enemmän itselleni: ymmärtää kroppani rajoitukset ja mahdollisuudet pukeutumisen kannalta ja löytämään myös sen omimman tyylini. Vartalomallien vaikutusta pukeutumiseen pohdin myös blogissani (tosin olen päätynyt siihen, että mallini taitaa sittenkin olla X:n sijaan pehmeä H), samoin kävin itseni ja teidänkin kanssanne keskusteluja siitä, mikä on sopiva pukeutumistyyli minkäkin ikäiselle.

Löysin mekot ja hameet - vannoutuneesta housutytöstä tuli mekkotyttö. Huomasin myös pitäväni kontrasteista: asuni ovatkin nykyisin hyvin usein yhdistelmä skarppia ja pehmeää. – Aivan kuten luonteenikin. Vaatteissani saa olla jotain pientä särmää tai pehmeää naisellisuutta, mutta silti myös jotain sellaista, mikä saa aikaan skarpin vaikutelman.

Jotain uutta jotain kierrätettyä: tämän paidan kukkakuosinen kangas on peräisin kirpparilta löydetystä hameesta. Hihojen kangas on kangaskaupasta. Olen käyttänyt paitaa todella paljon. Se on aina ihanan ryhdikäs, eikä rypisty ja kukkakuosit ovat suuri rakkauteni. :)

EKOLOGISESTI JA KIERRÄTTÄEN

Hoitovapaan aikana kiinnostuin myös aiempaa vahvemmin eettisestä ja ekologisesta pukeutumisesta. Rinna Saramäen Hyvänmielen vaatekaappi ja Konmari ovat vaikuttaneet vaatekaappini sisältöön – samoin useat katsomani dokumentit ja lukemani artikkelit koskien vaatteiden tuotantoa. Pukeutumistani yhdistäviä tekijöitä ovatkin yllämainittujen lisäksi nykyisin:

• vaatteen monikäyttöisyys: soveltuu monenlaisiin tilanteisiin
• vaatteen yhdisteltävyys vaatekaappini muihin vaatteisiin
• kierrätysmateriaalien hyödyntäminen
• materiaalien laadukkuus ja kestävyys.

Vaatekaappini ekologisuutta pohdiskelin blogissani mm. Vaatevallankumouksen yhteydessä. Tiivistin siinä pukeutumiseni kulmakiviä sanaan "välittäminen": välitä itsestäsi, vaatteistasi, ympäristöstäsi ja muista ihmisistä.

Tästä olen ylpeä! Jättikokoinen viikonloppulaukku syntyi vanhasta miesten puvun takista. Takki on peräisin Kierrätystehdas-tapahtuman ilmaisosastolta. 

PERSOONA ESIIN!

Jos oma tyyli on hukassa, sitä voi huoletta etsiä ja kokeilla: itse tekeminen on siihen mitä parhain apu. Kaupan valikoimissa, kun joutuu yleensä aina tekemään kompromisseja. Jos sinulle ei vielä ole selvää, millaisissa vaatteissa näytät hyvältä, voit hyvin tutustua vartalotyyppien mukaiseen pukeutumiseen, värianalyyseihin tms. Kaikkien pohdintojeni, kokeilujeni ja iän mukana tuoman varmuuden pohjalta väitän kuitenkin, että pukeutumisessa on tärkeintä (ekologisuus toki huomioiden) itsetuntemus - se, että itsellä on hyvä olla ja että pukeutuminen soveltuu elämäntilanteeseen. Onnistunut pukeutumisen tuo kivalla tavalla näkyväksi persoonaa ja latistamisen sijaan, se saa hehkumaan.

Kun heinäkuussa palasin takaisin työelämään lähes kolmen vuoden tauon jälkeen, tiesin, kuinka pukeutuisin. Kaapissani on edelleen monta täyttämistä odottavaa tarvekoloa, mutta minulle on nyt täysin selvää, minkä tyyppisillä vaatteilla ne täytän.

P.S. Jollet ole vielä lukenut oheista artikkelia, niin tässäpä linkki Me Naiset -lehden viime syksynä minusta ja The Little Village blogin Satu-Johannasta tekemään artikkeliin. Sen teemana oli "tyyliä pikkurahalla". Vaikka oma elämäntilanteeni on muuttunut sitten jutun kirjoitushetken, allekirjoitan edelleen joka sanan.

Ja sitten siihen The DIY Stories -blogin alulle laittamaan haasteeseen, josta tämä postaus sai kimmokkeen: Kuvaa yksi tai useampi työ (myös muu kuin ompelu), jonka olet itse tehnyt ja jota ylpeydellä kannat. Käytä vanhaa kuvaa tai ota uusi, tägää se somessa #ylpedelläpidetty. Bloggaajana voit koostaa omista lemppareistasi jutun blogiisi. Haaste on avoin kaikille. Haastan kuitenkin erikseen pitkältä bloggaustauolta blogisfääreihin taas (suureksi ilokseni) palanneen Cause to Wear -blogin Sinikan.

Oletko sinä löytänyt oman tyylisi? Miten se löytyi ja mitkä asiat sinulle ovat siinä tärkeimpiä? 

Aurinkoista viikonloppua! Viikonlopun aikana Kototeossa tulossa myös juttu Leena Rengosta sekä Nuppu Print Companyn arvonnan julkistus, tittididiii! :)