(LANKA)TONTTUJEN COMEBACK + OHJE

Vaalean, skandinaavisuutta selkeyttä kajahtelevan joulusisustamiseni keskellä pysähdyin. Kivoja koristeita, kauniita yksityiskohtia, mutta silti. – Täältä puuttuu jotain... Tontut! Kenelle minä tätä joulua oikeastaan teen? - Itselleni vai myös lapsillemme? 

Vuosi sitten innostuin joulusisustamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Ihastuin vaaleaan, talviseen huurteisuuteen. Tyylikkyyteen. Siitä pidän edelleenkin, mutta tajusin, että kaipaan nyt joukkoon vähän väriä ja jotain… hmmm… vähemmän aikuismaista. Joulu on mitä isommissa määrin lasten juhla ja se saa myös näkyä! Joulukuusi on aina ollut meillä täysin lasten käsissä. Siihen en ole puuttunut, mutta muuten meillä kyllä kieltämättä on näyttänyt erityisesti viimevuosina enemmän minun mieltymyksiltäni kuin lasten.

Kompromissia kohti, totesin ja kaivelin muistilokeroistani lapsuuteni käsityöidean: lankatontut. Päivitin tontut tälle vuosituhannelle tekemällä niille tämän hetkisen ”tonttutrendin” mukaisen ilmeen eli silmille vedetyn tonttulakin. Aika letkeän lungit tyypit niistä tuli. Jou-jou, joulupukin pikkuapurit. :)

Lapsuudessani teimme joulukoristeita yhdessä äitini kanssa. Niin myös lankatonttuja. Muistan edelleen piiruntarkasti, miltä äitini tekemät tontut näyttivät: yhdellä oli vanhoista sukkahousuista tehty tonttulakki ja ripustimena kullanvärinen lahjapakettinauha. Toisen kasvojen ja parran materiaaleina oli vanu. Silmät oli piirretty siihen tussilla ja ne olivat aavistuksen levinneet vuosien saatossa. Ei se silti haitannut. Vuosi toisensa jälkeen ne ripustettiin kuusen oksille. Aina yhtä suurella ilolla.

Lapsuuteni kodissa näytti jouluisin kotoisalta ja värikkäältä. Ja ne kaikkein rakkaimmat joulukoristeet eivät todellakaan olleet mitään design-juttuja, vaan ehkä jopa aavistuksen mauttomia – näin tämän päivän mittapuulla. Eivät tokikaan silloin. Minulle merkkinä joulusta toimi muovinen kaitaliina, jonka pohjaväri oli syvän joulun sininen ja sen kuviointi muodostui iloisen värisistä tontuista. Jostain syystä rakastin sen materiaalin tuntua ja värejä yli kaiken. Oli suuri tragedia, kun liinaa ei sitten enää yhtenä jouluna löytynytkään.

Toinen suuri joulukoristerakkauteni oli kynttilänjalka, jonka koristeena oli pieni asetelma tonttuineen ja kärpässienineen. Varsinaisessa käyttötarkoituksessaan jalka oli täysin hyödytön: kynttilän pidike oli niin löysä, ettei yksikään kynttilä pysynyt siinä suorassa. Siitä johtuen kynttilän juuressa oleva pieni jouluasetelmakin oli kuorrutettu steariinilla. Siitäkin huolimatta se oli äärimmäisen rakas. Ja jos totta puhutaan, niin taitaa sitä olla edelleenkin. Äitini nimittäin kävi alkusyksystä läpi joulukoristeita ja heitti pois rikkoutuneita ja vanhoja. Oli kuitenkin pysähtynyt erikseen tuon kyseisen jalan kohdalla. Muisti muoviliinatraumani. Laittoi viestin: ”Joulukoristeiden joukossa on yksi, joka saattaa olla tärkeä. Tällainen tonttu-kynttilänjalka. Saako heittää pois vai säästetäänkö.” Arvanette, mitä vastasin.

Tässä teidänkin iloksenne perinteisen lankatontun ohje. Tekotapoja on muitakin, mutta tässä yksi.

NÄIN TEET LANKATONTUN

Näitä tarvitset:

- Ainakin yhden väristä lankaa tontun vartaloa varten. Itse käytin sidontakohtiin toista väriä.

- Huovutusvillaa, pörheää lankaa tai tekoturkista tontun partaa varten.

- Vaalean värinen puuhelmi tontun nenäksi.

- Kangasta/huopaa tonttulakkia varten.

- Sakset

- Liimaa

- Ompelukone tai lankaa ja neula tonttulakin ompelua varten. Mikäli teet huovasta, sen toki voi myös liimatakin.

Tee näin:

1. Leikkaa pahvista esim. n. 15 x 11 cm kokoinen pala. 

2. Makuasia toki, minkä kokoisen tontun haluat. Kieputa lankaa pahvin ympäri ensin pituussuunnassa. Tästä syntyy tontun vartalo + jalat. Sitä pulleamman tontun saat, mitä enemmän kieputtelet lankaa. Noin 20 krt on ihan hyvä määrä.

3. Irrota lanka pahvin ympäriltä varovasti. Sido lankanippuun ylimmäksi tontun kaula. Saksi lankanipun päät auki hapsuiksi. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista. Voit myös jättää ne lenkeiksi. Itse leikkasin.

4. Käännä pahvin palanen poikittain ja kieputtele nyt tontulle kädet. Kädet voi jättää aavistuksen vähemmän pulleiksi kuin vartalo-jalka-osion. 

5. Irrota lanka pahvin ympäriltä. Solmi nipun päihin tontulle ranteet. Napsaisi lankojen päät auki.

6. Pujota kädet vartalo-osioon lankanipun keskelle, kaulan alapuolelle. Sido napakasti lanka käsien alapuolelle vyötäröksi.

7. Jaa ala-osa kahteen osaan, jaloiksi.

8. Sido nilkat.

Lopuksi: Liimaa parta pään yläosaan. Ompele tonttulakki ja siihen ripustuslenkki. Asettele tonttulakki paikoilleen ja ujuta liimaa lakin alle. Liimaa lopuksi nenä aivan tonttulakin alareunaan, parran sekaan. Valmista! - Aika rennonletkeät tyypit, vai mitä! :) 

Lopuksi jäin miettimään, että onko tämä nyt sitten oikeastaan edes mikään tonttujen Comeback. Ehkä ne eivätkään ole olleet poissa. – Minä olen vain ollut poissa niiden luota. :)