Ensin on idea, sitten se muuntuu toiseksi. Tulee sivujuonne ja alkuperäisestä ideasta seurannut ideakin saa uuden muodon. Tulee lisää sivuraiteita ja hetken aikaa mietit, että mitähän oikeastaan edes olin tekemässä... Kuulostaako tutulta? Kutakuinkin noin syntyivät kaktustaskut - kevään ekat vihreät seinälle ripustettuina ja mikä parasta, tämä idea ei vaadi viherpeukaloa, koska kaktukset...
Nämä söpöt kaktustaskut syntyivät vanhoista shamppoo- ja
suihkusaippuapulloista. Kaktusten sijaan niissä voisi toki säilyttää
jotain muutakin. Ilman kehyksiä sopisivat hyvin vaikkapa käsityöpisteen
organisoijiksi: saksi- ja mittanauhajemmoiksi tai vaikka
virkkuukoukkujen pesiksi. Ja jos totta puhutaan, oikeasti ihan
alkuperäinen ajatus minullakin oli tehdä noista säilytyslokeroita
ompelupisteeni seinälle, mutta yksi ajatus johti toiseen ja sitä rataa.
Olen luonteeltani äärimmäisen rönsyilevä. Vaikka luova suunnittelu on myös osa työtäni, joudun kuitenkin työelämässä luonnollisesti keskittymään vain olennaiseen. Siksipä käsityöjutuissa annan itselleni luvan rönsyillä niin paljon kuin sielu sietää. Ja aika paljon se sietääkin... ;) Jäin miettimään, että kuinkas tähän lopulliseen ideaan tällä kertaa päädyinkään ja tein kuulkaas ihan äärimmäisen virallisen prosessikaavion ajatukseni lennosta. Ja todettakoon, että kaaviossani on vielä verraten vähän sivujuonteita ja erilaisia layereita omassa mittapuussani. ;)
KAKTUSTASKUJEN ÄÄRIMMÄISEN VIRALLINEN PROSESSIKAAVIO
NÄIN TEET KAKTUSTASKUT
Mitenkäs sulla nuo ideointiprosessit menee? Kuinka monimutkaisia ajatushäkkyröitä syntyy? :)
Jos pidät kierrätyssisustamisesta, saatat tykätä myös näistä postauksistani:
Mintunvihreä kevät tuli kotiin: DIY-maljakot vanhoista lasipurkeista ja rannekoruista
Tyynynpäällinen vanhasta judopuvusta: Tästä ei puhuta Mari Kondolle
Näin tee säilytystelineen Legoista
Kirjatuet säilytyslaatikoista
Tykkäsitkös postauksesta? Liity blogini seuraajaksi, jollet jo ole! Saat tiedon uusimmista postauksistani esimerkiksi tykkäämällä FB-sivustani tai seuraamalla blogiani Instagramissa. Löydät blogini myös Bloglovinista. Blogillani on myös oma Youtube-kanava,Kototeko-tube, jonne kokoan mm. tekemiäni ohje- ja vinkkivideoita.
Todella, todella kivat! Ja hauska tuo prosessikaavio :)
VastaaPoistaKiitos, Riina! 💞
PoistaVoi miten kiva prosessikaavio! :)
VastaaPoistaKiitos, Viiru! 🙂 Tuon tyyppisiä häkkyröitä syntyis varmaan aika monella. 🙂
PoistaJotenkin noinhan se ideointi- ja luovuusprosessi menee, yritysten, erehdysten ja muutosten kautta :). Harvoin itsellä ainakaan toteutuu mikään ihan suoraviivaisesti niin kuin se ensi-idea oli, aina lähes tulee rönsyilyjä ja sitten se alkuidea tai lopputulema yleensä myös johtaa aika moneen muuhun uuteen ideaan :). Hauska kierrätysjuttu nämä purnukat ja noi lautasliinat on niin nätit että menis mulla kyllä ihan kahvipöydässäkin oikein somasti :D
VastaaPoistaNo niinpä just. Oli vaan mielenkiintoista kerrankin purkaa auki tuo ajatuspolku. Ja joo, servettejä jäi yli eli myös kahvipöytään pääsivät. 🙂
PoistaTosi hienot! Minullakin luova prosessi on melko rönsyilevä. En suunnittele paperille juuri mitään, lähinnä joskus kirjoitan tarvittaessa mittoja ylös. Työskentelyni on tosi materiaalilähtöistä. Siitä johtuen nurkat pursuilevat materiaalia.. :)
VastaaPoistaKiitos, Laura! Varmaan sellaisia aika suunnitelmallisia ja alkuperäisessä suunnitelmassa ptsyviä tekijöitäkin on maailmassa. Mut varmaan aika iso osa luovista ihmisistä on sellaisia, että antavat ajatukselle luvan elää, kasvaa ja kehittyä. Itselläni tekeminen on usein kans materiaalilähtöistä, mut varmaan yhtä usein tulee idea, johon etsin materiaalin. Ja paljon pyrin hyödyntämään käsillä olevaa materiaalia.
PoistaTosi hyvä idea. Itsekin olen tyhjiä shampoopulloja pyöritellyt ja miettinyt niille käyttöä. Tässä on kyllä kiva idea ja muokattavissa muidenkin juttujen säilytykseen.
VastaaPoistaKiitos , Kati ja kiva, jos ideasta oli iloa! 🙂
PoistaInstassa näitä jo ehdin ihastelemaan, huikkaanpa vielä tänne:) Tiedätkö kun näin ekan kuvan noista kaktuksista, niin kuvittelin ne välittömästi oman uuden ompeluhuoneen seinälle. Nimittäin sopis mustalle tiiliseinälle niin ihanasti sellaiset pienet söpöt kaktukset, kirkkaanpunaiset purnukat:)...tai ehkä kirjotut kaktustaulut, eiku virkatut täytetyt kaktukset..joo. Eli ideointiprosessi sujuu usimmiten tällä tapaa:) Harvoin toteutuksesta tulee alkuperäissuunnitelman mukainen ja suunnitteluprosessi voi kestää hyvinkin pitkään.
VastaaPoistaJoo just noin se menee ja joskus myös niin, et lopullinen toteutus ei ees liity kaktuksiin, vaan toteutuu jostain sivujuonteesta. 😉
PoistaJoo hei virkatut kaktukset olisi tuohon just passeli! Oikeille liikakastelun vaara on ilmeinen (hengittämätön ruukku, ei pohjareikää).
VastaaPoistaNo ne oiskin kivat! Tosin mun kukkien kasteluinnokkuudella ei kyl oo pelkoo ylikastelusta... 😉
Poista