KÄSSÄILETKÖ KUNTOILUN KUSTANNUKSELLA?

Jep! Todellakin. Täältä nousee yksi käsi - ja vahvasti. Kun aikaa on vähän, sen käyttää mieluiten rakkaimpiinsa: perheeseen ja käsitöihin. Ja bloggaukseen. Minä kyllä pidän liikunnasta, mutta, jos pitää valita, niin luova tekeminen menee sen edelle. Minulle ei kuitenkaan ole vähimmässäkään määrin epäselvää, että minäkin tarvitsen liikuntaa.

Ilman liikuntaa selkäni menee jumiin. Väsyttää. Koko olemus on nuupahtanut. Kuopuksemme vuosia jatkunut, nyt viimeinkin tasaantunut huonounisuus, on myös jättänyt jälkensä kroppaani. - Viimeisen vuoden aikana sellaiset arviolta kymmenisen kiloa. Vaakaa en omista, mutta vaatteet paljastavat.

Viime kevään aikana jäin seuraamaan Vastaisku ankeudelle -blogin Jennyn huikeaa elämäntaparemonttia ja inspiroiduin. Päätin, että minäkin. Ja koska minulla on sellainen kutina, etten ole ainoa, jolla kässäily jyrää liikunnan, pyysin Jennyä hätiin.

Tässäpä meidän kaikkien iloksi Jennyn liikuntavinkkejä. Tämän postauksen myötä starttaan puoli vuotta kestävän kuntokuurin (ja ehkä vähän myös ruokailutottumusten viilausta). Minä en tähtää maratonille, enkä ole aikeissa hankkia edes salikorttia. Tavoitteena on löytää muuhun elämään sujuvasti integroitavat liikuntamuodot, jotta aikaa jää myös sille käsityöelämälle.

Seuraavassa ohjeita juuri meille, käsityöharrastajille. Minä kyselin, Jenny vastasi. Jenny on luvannut tsempata ja tehdä tässä lähiaikoina myös meille kässäharrastajille sellaiset "muun elämän ohessa" -jumppaohjeet. Ja koska kaikkihan alkaa tietenkin aina varusteista, niin ompelin itselleni uudet treenikamat ja samaan syssyyn hankin myös lenkkarit, koska edellisistä pilkotti ulos isovarpaan kynsi.:)

1. Haluan liikunnan osaksi elämääni, mutta en halua, että elämäni on joko liikuntaa tai kässäilyä. Onko täysin epärealistista ajatella, että saisin integroitua liikunnan elämääni ilman, että minun tarvitsee luopua nykyisistä harrastuksistani?
Ensin kannattaa käydä läpi sitä, kuinka paljon voi realistisesti viikossa käyttää aikaa liikkumiseen. Kannattaa muistaa se, että heti ei tarvitse olla tuntia käytettäväksi liikuntaan, vaan jokainen askel ja liike lasketaan. Jos pidempikestoinen liikunta ei ole mahdollista, onnistuuko 10 tai 20 minuuttia kerrallaan? Myös omien arvojen tutkiminen on tärkeää. Mitä haluat elämältäsi juuri nyt ja mikä auttaa sinua toteuttamaan kutsumustasi? Mitä terveys sinulle merkitsee? Jos kuntosi on parempi, auttaisiko se saavuttamaan enemmän myös käsityörintamalla? Itseltään voi myös kysyä, mikä estää minua harrastamasta liikuntaa. Usein syynä on aikapula, työpaineet, väsymys, muu tekeminen, mutta ovatko ne todellisia syitä, vai onko taustalla jotain muuta. Alussa pieni itsensä pakottaminen liikkeelle voi toimia motivaattorina, mutta lopulta pakko ei kanna pitkälle. Jos jokin liikunta tuntuu itsestä vastenmieliseltä, älä tee sitä, tee jotain muuta. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

2. Millainen määrä liikuntaa on riittävästi?
Jokainen askel ja liike ovat kotiinpäin, mutta UKK-Insitituutin suositusten mukaan aikuisen (18-64-vuotiaan) tulisi harjoittaa kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa useana päivänä viikossa yhteensä vähintään 2 h 30 min reippaasti tai 1 h 15 min rasittavasti. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi kehittää ainakin 2 kertaa viikossa.

Aloittelevan liikkujan ei kannata stressaantua suosituksista tai siitä, jos naapuri tai työkaveri liikkuu joka päivä. Aloittaa voi vaikka vartilla päivittäin. Moni aloittelija usein aloittaa treenaamiseen yhtäkkiä, liian kovaa ja joka päivä, jolloin helposti väsyy, tulee rasitusvammoja tai muuten vain kyllästymistä. Itse suosittelen aloittamaan pehmeällä laskulla ja lisäämään pikku hiljaa liikuntaa mukaan arkeen. Jollekin riittävä määrä voi olla 2-3 tuntia viikossa, joku alkaa kaivata liikkumista 5-6 tuntia viikossa. Toki liikunnanmäärä riippuu myös tavoitteista. Jos haluaa lisätä lihasmassaa vaatii se enemmän treeniä kuin peruskunnon parantaminen.

3. Käsitöiden harrastaminen on pitkälti paikoillaan olemista. Onko jotain erityistä, mitä juuri käsityöharrastajan kannattaisi ottaa huomioon liikkumisessaan?

Käsityöharrastajan kannattaisi erityisesti kiinnittää huomiota kässätöiden aikana tehtävään taukoliikuntaan. Usein asennot ovat staattisia. Jo pieni liikuskelu töiden lomassa vähentää kropan puutumista ja virkistää verenkiertoa. Kannattaa myös tarkkailla asentoja käsitöitä tehdessä. Ovatko hartiat korvissa, yläselkä mutkalla, istuuko tuntikausia putkeen?  

4. Miten välttää niska-hartia-selkäjumitukset, joita helposti tulee kässäillessä?  Niska-selkäjumituksia voi ehkäistä taukoliikunnalla ja tekemällä kerran pari viikossa alueelle kohdistuvaa treeniä. Ohjattu niska-selkäjumppa jo kerran viikossa auttaa, kepillä tai mopinvarrella voi jumpata kotonakin, monilta löytyvät sauvakävelysauvat eteisestä. Niska-selkäseudun lihaksia voi vahvistaa salilla tai kehonpainotreenillä. Liikkuvuustreeni ja venyttely ovat myös toimivia. Lisäksi kannattaa kokeilla roikkumista. Se on aluksi haastavaa ja tuntuu raskaalta, mutta taito ja voimat kehittyvät ajan kanssa.

5. Liikunta on tärkeä juttu, mutta siitä tuskin koskaan tulee elämäni ykkösjuttua. Koen sen enemmän välttämättömyydeksi. Jos saisit antaa yhden kiteyttävän vinkin minulle ja kaltaisilleni, niin mikä se olisi?

Kaikkien ei tarvitse olla himojumppaajia tai Instagraminsa treenikuvilla täyttäviä maratoonareita (hahahah). Silti haluan muistuttaa siitä, että kehomme on se ainoa, jonka tässä elämässä saamme. Kropasta kannattaa pitää niin hyvää huolta kuin mahdollista, niin myös ihan kaikki muu arjessa sujuu vaivattomammin! Liikunta voi olla yksi osa arkea, kuten suihkussa käynti tai vedenjuonti, mutta ei siitäkään tarvitse tehdä valtavaa numeroa tai isoa peikkoa. Ennen kaikkea kannattaa tehdä asioita, joista nauttii. Jos liikkuminen on kivaa, sitä todennäköisemmin tekee mielellään. Jos joku laji taas on nihkeää ja sujuu tahmaisesti, se kannattaa unohtaa.

6. Miten estää se, ettei liikunta jää pyrähdykseksi ja stoppaa syysflunssaan.

Liikunnan jatkuvuudessa auttaa se, ettei aloita liian hc:sti ja uuvuta itseään heti alkumetreillä. Itselle kannattaa myös tehdä selväksi, miksi liikkuu. Itselle voi myös etsiä tavoitteen, jonka voi pilkkoa pienempiin osiin. Jos ei ole juossut 20 vuoteen, mutta haluaisi juosta, voi tavoitteeksi vaikka asettaa 10 kilometrin juoksun puolen vuoden sisään. Eikä se tarkoita, että heti pitää juosta 10 kilometriä, vaan aloittaa voi niin, että juoksee kaksi lyhtypylvään väliä, kävelee 4, juoksee 2, kävelee 4. Jossain vaiheessa jaksaa jo juosta kilometrin ja sitten määrää voi kasvattaa oman kunnon nousun ja fiilisten mukaan.

Kipeänä ei saa liikkua, se on selvä. Jos liikkumiseen tulee taukoa, kannattaa oma tavoite palauttaa mieleen heti, kun on tervehtynyt. Liikuntahetket voi myös kirjoittaa kalenteriin ylös edellisenä viikonloppuna, jolloin on helpompi pitää kiinni tapaamisesta itsensä kanssa. Jos liikkumisen uudelleen käynnistäminen tauon jälkeen on kovin hankalaa, pyydä kaverilta vetoapua. Kun lenkki on sovittu, ei siitä luistakaan niin helposti kuin jos olisi mennyt yksin juoksentelemaan.
Somea kannattaa käyttää myös motivaattorina. Kun seuraa vaikka Instagramissa muita liikkujia, on sohvalta helpompi kammeta ylös, kun joku toinen näyttää siinä esimerkkiä.

Ei hätää, en aio muuttaa blogiani treenipäiväkirjaksi. Kototeko on kuitenkin saanut nyt määräaikaisen pikkusiskon nimeltään... Kuntoteko! Löydät sen Instagramista. Näillä saatesanoilla haastan kaikki muutkin käsityö- ja DIY-harrastajat kuntoilemaan. Instagramista voit seurata minun edistymistäni ja lisäksi jaa siellä meidän kaikkien iloksi kaikki Vastaisku ankeudelle -blogin Jennyn minulle antamat treenivinkit. Jännää! :) 

P.S. Kylläpä ahdisti tämä kuvauskeikka piukeine trikoineen. Todellista epämukavuusalueelle astumista. ;) 

P.P.S. Postauksen juoksutrikoot, harmaa paita ja oranssi toppi ommeltu Eurokankaan löydöistä. Kaavat muokattu ostovaatteista.

Mites on, liikutkos sinä vai jyrääkö käsityöt mennen tullen?