Kodikas ja sosiaalinen OMMEL 2018

Neulojille on ollut jo useiden vuosien ajan neulefestareitta ja -retriittejä. Hieman kadehtien olen seurannut sivusta, koska oma päälajini on kuitenkin ompelu. Olen odottanut sitä hetkeä, jolloin joku ihana aktiivinen käärisi hihat ja tekisi ompeluharrastajille oman tapahtumansa. Ja nyt se on tapahtunut, kiitos Ommel ry:n! Tänä viikonloppuna meitä ompeluharrastajia on hemmoteltu historian ensimmäisillä ompelufestareilla, kun perjantaina ovensa avasi Espoon Opinmäessä Ommel 2018.

Lauantaini hurahti sujuvasti Ommelissa hengaillessa. Tykkäsin tapahtumasta ihan hurjasti! Tässäpä koostetta erityisesti teidän iloksi, jotka ette tapahtumassa käyneet. Toivon mukaan Ommelista tulee perinne ja ensi vuonna nähdään siellä!

LANEJA, TYÖPAJOJA, LUENTOJA JA KURSSEJA

Vaikka Ommel noin niin kuin päällisin puolin näyttäytyi messutyyppisenä tapahtumana, kätkeytyi sen pinnan alle paljon muutakin: tapahtumaan oli varattu tiloja ompelemista varten eli erilliset lanitilat mahdollistivat ompelemisen aamuvarhaisesta yömyöhään. Paikan päällä oli mahdollista myös yöpyä.

Lisäksi tapahtuman sisällä järjestettiin paljon erilaisia kursseja ja lisäksi myös maksuttomia/materiaalimaksullisia, pieniä työpajoja. Mielenkiintoisia luentoja oli mm. aiheista tekstiilikuitujen ekologisuus, ekologinen pyykkäys, itsensä brändääminen ja järkevät konehankinnat. Tapahtumassa olisi sopivalla ohjelmayhdistelmällä hyvin voinut viettää vaikka koko viikonlopun.

KOHTAAMISIA

Itse pitäydyin tällä kertaa täysin hengailumielellä. Koko kevääni on ollut niin aikataulutettu, etten halunnut nyt viikonloppuuni yhtäkään aikatauluun sidottua asiaa. Sen sijaan otin Ommelissa ilon irti ihanasta materiaalivalikoimasta ja mahtavista kohtaamisista. Tapahtumassa debytoi useampikin aivan uusi kangasalan yrittäjä: mm. värikylläisiä kankaita myyvä Tuulena, suloisen puuterisen sävyisiä, luonnonläheisiä kankaita myyvä Viikuna ja ensimmäistä kertaa kuosejaan esitellyt Melou.

Itselleni tapahtuman parasta antia olivat kivat kohtaamiset yrittäjien kanssa ja ihanien käsityöbloggaamisen kautta tuttujen naisten kanssa. Kerrankin oli oikeasti aikaa vähän jutella kaikkien kanssa ja sehän on kaltaiselleni sosiaaliselle tyypille ihan parasta! Isoissa messutapahtumissa kohtaamiset ovat yleensä lyhyitä, mutta tässä juuri sopivan kompaktissa tapahtumassa oli tilaa nimenomaan sosiaaliselle kanssakäymiselle.

Uskon, että tapahtuma oli kompaktista koostaan huolimatta suhteellisen kannattava myös yrittäjille, koska tapahtuman kävijät olivat kaikki tismalleen sitä oikeaa kohderyhmää. Lisäksi huhu kertoi, että tapahtumassa olisi pelkästään perjantain aikana käynyt yli 1000 ihmistä. Se on mielestäni melkoisen hyvin uudelle tapahtumalle.

OMPELUKONEMAAILMAN LUKSUSTA

VSM Finladin osastolla oli muuten esittelyssä sellainen ompelumaailman hmmm… no, en tiedä, mihin sitä voisi verrata, mutta huikea kapistus. Nimittäin Pfaffin uusi kone, Performance Icon, joka on suunniteltu mahtumaan ja toimimaan kotikäyttöön, mutta silti siinä on kaikki tehdaskoneen ominaisuudet vääntövoimineen päivineen. Lisäksi tuo kone on käytännössä myös jo lähes tietokone wifeineen ja tablettinäyttöineen päivineen. Melkoista! Tuo on kyllä selkeästi se kehityssuunta, että jatkossa ompelukoneissa on mahdollisuus nettiyhteyteen ja moniin muihinkin tietokonemaailmasta tuttuihin ominaisuuksiin.

OSTOKSET

Koska kuopuksellamme on vaatekaapissa käyttövaatteiden kokoisia aukkoja, keskitin ostokseni oikeastaan siihen tarpeeseen. Mukaan tarttui Hellinin ihastuttavaa Ponilettiä, Lalian Sweetietä ja Kangaskapinan yksiväristä trikoota. Lisäksi ostin tytöllemme yhden kääntöpaljettikuvion paitaan ommeltavaksi. Itselleni ostin pätkän Ommelin Sikinsokin digitrikoota.

Tapahtumasta jäi todella kiva fiilis ja toivon mukaan saman saa kokea ensi vuonnakin ja aina siitä eteenpäin. Tapahtumana Ommel oli juuri kivan kokoinen, ei ollenkaan sellainen hengästyttävä, kuten isommat messutapahtumat, vaan kivan kodikas - olematta kuitenkaan tippaakaan kotikutoinen. Kaikki toimi ihan loistavasti ja pienetkin yksityiskohdat oli mietitty huolella loppuun saakka. Suurkiitokset vain kaikille tapahtumaa järjestäneille ja siellä vapaaehtoisina toimineille! 

Ja niin: Kototekoja-kirjani on nyt omalta osaltani paketissa. Melkoinen rutistus se oli, mutta nyt kaikki materiaali on graafikolla ja nyt vain odotellaan, jotta pääsee näkemään, miltä se näyttää kokonaisuutena, luetaan oikovedoksia ja syksyllä se on sitten teidänkin hypisteltävänä. Kototeko-blogin historian pisin hiljainen ajanjakso siis päättyy eli täällä ollaan taas. – Toivottavasti olet pysynyt mukana blogihiljaisuudesta huolimatta.

Kävitkös sinä Ommelissa? Mitäs tykkäsit?